Vuonna 1892 Pekka Ervast 16-vuotiaana kirjoitti käsin lehteä "HEMVÄNNEN", joka ilmestyi lauantaisin. Redaktören Signor Elia -nimimerkillä ilmestyneen lehden ensimmäinen numero ilmestyi 16.1.1892 ja viimeinen Nro 18 4.6.1892. Näin puolen vuoden ajan ilmestyi tuo lehti, jossa on yhteensä 104 letter -kokoista sivua. Lehti sisälsi kertomuksia, runoja, anekdotteja, erilaisten sanojen selityksiä, kuluneen viikon lämpötilat Helsingissä klo 12 jne. Kesäksi maallemuutto lakkautti lehden ilmestymisen.

Pekka Ervastin käsikirjoitus "RÖFVARBANDET" af Pierre d'Ervais on seikkailuromaani, jonka hän kirjoitti 13-vuotiaana Janakkalan Kilpilässä kesäloman aikana. Käsikirjoitus, joka on keskeneräinen, sisältää kuitenkin 204 sivua. Pekka kirjoittaa 21.7.1889 tädeilleen "teen tarinaa "Rosvojoukko", jota Georg ja Gerdakin pitävät hyvin mielenkiintoisena, isäkin lukee sitä."
Kirjan etulehdelle Pekka on kirjoittanut jälkeenpäin lyijykynällä vuosiluvuksi 1888, jolloin hän vietti myös kesää Janakkalan Kilpiälässä, mutta kirjeestä käy selville, että vuosi oli 1889.

FANTASI OCH VÄRKLIGHET -kirjaa, af Il Signor Elia, Ervast aloitti kirjoittamaan 1891. Sen kolmesta osasta, yhteensä 381 käsinkirjoitettua sivua, ensimmäinen sisältää kolme satua. Toisen osan otsikkona on Ett juridiskt problem ja kolmannen På en afton, joka valmistui syyskuussa 1892.

I LEKENS PARADIS Första Boken ja SYNDAFALLET Andra Boken -kirjassa on 417 käsinkirjoitettua sivua. Ei oel tietoa mikä on koko kirjan nimi. Kirjoista voi löytää samat henkilöt kuin hänen nuoruutensa kesistä. Pekka Ervast käsittelee mm. rakastumisen ongelmia.

1892 Pekka Ervast laati UNIVERSAL-ALMANACK af Signor Elia. Sen avulla näkee viikonpäivät vuosittain ja kuukausittain.

STJÄRNOR af Signor Elia -kokoelman kirjoitelmat ja runot on kirjoitettu 11.8.1892 - 14.1.1893 välisenä aikana. 23 sivua loppuvat kiitokseen Herralle, joka on antanut meille kaiken elämää ja rakkautta varten.

SOL GÅR UPP! on Pekka Ervastin 1890-luvun alusta 4 sivua pitkä runo, joka on tarkoitettu johdannoksi johonkin teokseen.

Tämä nimetön on 7-osainen, 33 letter -kokoista sivua sisältävä romaani, joka on Eduardin kertomus joulukuun 23. päivästä 1865, kolme vuotta sen jälkeen kun ensimmäinen rautatie Helsingin ja Hämeenlinna välille rakennettiin.

Kalevalan avain pohjautuu osittain kalevala-aiheisiin luentoihin, joita Pekka Ervast piti vuodesta 1911 lähtien.
Eino Leino arvosteli kirjan toimittamassaan Sunnuntai-viikkolehdessä n:o 1, 7. tammikuuta 1917 (kts. välilehdestä Sekalaiset, Kirja-arvosteluja).

Käsikirjoitus

I Elämän tarkoitus uskontojen valossa
ja
II Mitä uskonnot opettavat Jumalasta

(Julkaistu hiukan erilaisena Uusi Aika-lehdessä 1901 sekä samana vuonna kirjassa Valoa kohti)

14-vuotiaan Pekka Ervastin julkaisema käsinkirjoitettu lehti,
jota ilmestyi 5 numeroa lokakuu 26. pnä 1889 - marraskuun 23. pnä 1889 välisenä aikana.

Tässä kategoriassa on omaelämänkerrallisia lyhyitä kirjoituksia ja
ystäviin liittyviä kertomuksia.

Nimeämättömässa käsikirjoituksessa on luvut
Döden
Den kalla famnen
Rösten i natten
Den räddande ängeln
Lifvet

Kuudennelle luvulle on annettu nimi - Värdinnan
- mutta lukua ei ole edes aloitettu, vaan käsikirjoitus jää kesken,

Käsikirjoitus sisältää luvut
Johdatus Elämän ymmärtäminen.
Ensimmäinen luku . Jumalan Poika.
Toinen luku. Jumalasta. (Välistä puuttuu tekstiä)
Kolmas luku. Jumalan valtakunnasta.
Neljäs luku. Jumalan valtakunta. (Jatkoa).
Viides luku. Todellinen elämä.

Pekka Ervast käänsi teini-ikäisenä osia ranskankielestä ruotsinkieleen
Charles Deslysin kirjasta Les Buttes-Chaumont.

Kertoelmia sisältää teini-ikäisen Pekan käännöksiä:

Alkusananen
Ahti, suomennos
Luuranko, suomennos Jerome K. Jerome'n teoksesta Förstudien till en voman. - jää kesken.

Kirjoitusta on käytetty Haavelija kirjan epilogissa
(ss. 259-262). Luonnos jää ilmeisesti kesken.

Teini-ikäinen Pekka vietti useita kesälomiaan maalla Janakkalan Kilpilässä ja Hausjärven Puujaan kartanoissa.
Siellä kesää oli viettämässä useita samanikäisiä nuoria ja heidän vanhempiaan.

Pekka kirjoitti tarinoita, joita hän luki iltaisin muille. samoin hän kirjoitti näytelmiä.
teki lavastukset, esiintyi ohjaajana ja näyttelijänä muiden nuorten kanssa.

Myöhempinä vuosina Pekka järjesti kansanhuveja Puujaan Kartanon navetan vintillä
ja sinne rakennettiin esityksiä varten näyttämökin.