Afanasjew, Paavo  (s. 1872 - k. 1944)

Paavo Afanasjew, Afanasjeff, "Karjalan Paavo", joka myöhemmin muutti nimensä Ahavaksi ja vuoden 1906 tienoilla asettui lopullisesti asumaan Kuusamoon, Paavo Afanasjeffillä oli kauppaliike myös Uhtualla. Hän hankki vuotia ja turkiksia Vienan Karjalasta, palkkasi Kuusamosta nahkurin ja suutarin valmistamaan niistä kenkiä sekä myi sitten näitä kenkiä Vienan Karjalassa. Venäjän kansalaisuudestaan huolimatta oli erittäin suomenmielinen, joka näki paljon vaivaa Karjalan nuorison suomenkielisen sivistyksen kohentamiseksi.
Oli mukana P.E:n ja P.E:n sedän August Wilhelm Ervastin matkalla Venäjän Karjalassa.



Aksaroff  




Albert  




Andelin, Väinö   (s. 1878 - k. 1942)

Väinö Hämeen-Anttila (sukunimi vuoteen 1906 Andelin; 24. heinäkuuta 1878 Lahti – 27. tammikuuta 1942 Hämeenlinna) oli suomalainen toimittaja, kääntäjä ja kirjailija. Hän käytti myös nimimerkkejä V.A., V.H., V.H.A ja Mikko Vilkastus.

Hämeen-Anttilan vanhemmat olivat kelloseppä Johan Erland Andelin ja Karolina Johander. Hän pääsi ylioppilaaksi 1894 ja valmistui 1907 filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi. Hämeen-Anttila oli sanomalehtitoimittajana Yhdysvalloissa 1896–1898 ja Hämeen Sanomien päätoimittajana kahteen otteeseen 1898–1902 sekä 1911–1914. Hän oli myös Mikkelin Sanomain päätoimittaja ja kirjapain...  Näytä lisää



Aspelund, Gustaf   (s. 1864 - k. 1936)

Gustaf Werner Aspelund, Tampereen toinen kaupunginviskaali 1905-27.

Gustaf (Venni), Mäntsälän rovastin Karl Edvard Aspelundin poika, jonka kanssa P.E. leikki viettäessään kesälomaa Mäntsälän pappilassa 1886 ja 1887.



Backman, Albin  




Bailey Alice   (s. 1880 - k. 1949)

Alice Ann Bailey (16.6.1880 – 15.12.1949, alun perin Alice LaTrobe Bateman) oli englantilainen teosofi, luennoitsija, tuottelias okkulttinen kirjailija ja Lucis Trust -säätiön perustaja. Hän muutti vuonna 1907 Yhdysvaltoihin, jossa hän vietti loppuelämänsä.



Besant, Annie  (s. 1847 - k. 1933)

Annie Wood syntyi Lontoossa 1. lokakuuta 1847. Hänen isänsä, joka oli lääkäri, kuoli Annien ollessa vielä lapsi vuonna 1852. Kahdeksantoista-vuotiaana Annie solmi avioliiton pastori Frank Besantin kanssa, josta lii-tosta syntyi kaksi lasta. Annie oli silloin harras kristitty ja otaksui, että avioliitto pappismiehen kanssa olisi onnellinen. Toisin kuitenkin kävi. Pastorilla taisi olla vankat käsityksensä aviomiehen arvovallasta ja vaimon kuuliaisuudesta. Hänen vai-onsa, silloin vielä nuoren tytön, sisimmässä paloi taasen vapauden kaipuu, vaikka se vielä oli osaksi tuntematon hänelle itselleenkin. Pakkoa vastaan hän kapinoi s...  Näytä lisää



Bille, Wilhelm  

Wilhelm Billes Bokförlags Aktiebolag Stockholm, kustantaja, joka julkaisi P.E:n kirjan Framtidens Religion 1900 tohtori Enzio Edströmin suosituksesta.



Boldt, Jean  (s. 1865 - k. 1920)

Boldt, Johan Carl Emil (Jean), hovioikeuden auskultantti, asianajaja ja toimittaja, joka tuli tunnetuksi 1900-luvun alussa teosofian kannattajana ja myöhemmin anarkistisosialistina. Hän perusti vuonna 1897 yhdessä kirjailija Matti Kurikan ja PE:n kanssa ruotsinkielisen Rauhanyhdistyksen (Finlands Fredsförening) Helsinkiin. Boldt toimi Humanitas- lehden toimittajana ja perusti PE:n kanssa Uusi Aika nimisen viikkolehden.



Brotherus, Robert  (s. 1880 - k. 1949)

Suomalainen valtio-opin professori. Hän toimi Helsingin yliopiston valtio-opin professorina vuosina 1924 - 1949 ja Helsingin yliopiston rehtorina 1931 - 1938. PE:n koulukaveri ja nuoruuden ystävä. Haaveilija -kirjan Harryn malli.



Brummert Laina Augusta  (s. 1884)

Laina Augusta Brummert (os. Tervo) s. 9.1.1884 Sotkamo.
Yhteis-Vapaamuurarilehden toimituskunnan jäsen 1921-1926



Edström (Sjödén), Alma Katarina Elisabeth   (s. 1855 - k. 1906)

Alma Katarina Elisabeth Edström (Sjödén) 24.12.1855 - 10.7.1906.
Tohtori Enzio Edströmin puoliso, Teosofisen Seuran Skandinaavisen osaston sihteeri.



Edström, Linda Elisabet  (s. 1861 - k. 1939)

Linda Elisabet Edström (2.10.1861 -?)
Tohtori Ensio Edströmin sisar, ruotsalainen tesofi.



English, W.A.  

Teosofisen Seuran Theosophist-lehden toimitussihteeri Intiassa



Ervast Petter Edvard   (s. 1841 - k. 1899)

Peter Edvard Ervast (13.3.1841 - 30.12.1899) Pekka Ervastin isä.

Kollegiasessori, rautateiden tilastollisen osaston johtaja, maisteri, ritari.



Ervast, Georg  (s. 1881 - k. 1956)

Georg (Geo, Yrjö, Guggu) Edvard Ervast (10.9.1881 - 4.11.1956).
Pekka Ervastin veli ja Suomen varakonsuli Amerikassa.



Ervasti, August Wilhelm  (s. 1845 - k. 1900)

August Vilhelm Ervasti (sukunimi vuoteen 1876 Ervast; 4. joulukuuta 1845 Raahe – 8. elokuuta 1900 Helsinki) oli suomalainen lehtimies, tutkimusmatkailija ja Karjalan sivistystyön vaalija.

Ervastin vanhemmat olivat piirilääkäri Petter Ervast ja Augusta Vilhelmina Basilier. Hän pääsi ylioppilaaksi 1863 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1869, harjoitettuaan silti myös lakitieteen opintoja. Ervasti oli Pohjois-Suomi -nimisen lehden toimittaja Oulussa 1878 -1883 ja Tilastollisen päätoimiston aktuaari 1886 -1900. Lehtimiehen työnsä aikana Ervasti teki kaksi matkaa pohjois- ja itärajan taakse, 1879 ja 1882, joista laati ...  Näytä lisää



Ervasti, Rakel  

Helsinkiläinen Ruusu-Ristin aktiivinen jäsen, joka kuului sekä Ruusu-Ristin Hallitukseen että Neuvostoon.



Eskelinen Anna  

New Yorkissa asunut ja erään miljonäärin taloudenhoitajan toiminut Pekka Ervastin tukija. Rahoitti mm. PE:n Amerikan matkaa. Asui 1980-luvulla eläkkeellä olleessaan muutaman vuoden Helsingissä, mutta palasi takaisin Amerikkaan.



Grönbärj (Grönberg), Herman Viktor  (s. 1875 - k. 1858)

Suomalainen maisema- ja symbolistimaalarina tunnettu taidemaalari, arkkitehti ja kirjailija (6.2.1875 -10.12.1958).
Grönbärj opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1892-95 sekä Helsingin yliopiston piirustussalissa 1899 -1900.

Arkkitehtuuriuransa nuori rakennusmestari aloitti 1895 ja lopetti Lars Sonck'in arkkitehtitoimistossa Helsingissä, joka edusti vahvasti uusia aatteita. Sittemmin freelancerina Grönbärj suunnitteli Sunnanlidin lisäksi mm. Virkkalan työväentalon, Tietolan ja usealle sukulaiselle huviloita

Teosofia ja tolstoilaisuus vaikuttivat voimakkaasti Grönbärjin maailmankatsomukseen. Jo nuorena hän o...  Näytä lisää



Helle Anni  

Orimattilalainen Ruusu-Ristin Lahden ryhmän jäsen



Hellner, Johan Herman  (s. 1848 - k. 1942)

Teosofi , kamreeri
Herman Hellner oli merkittävä vaikuttaja suomalaisen teosofian organisoitumisvaiheessa. Hänen johdollaan 1897 perustettu Helsingin Teosofinen kirjasto oli teosofisen toiminnan keskus ennen kuin Suomen Teosofinen Seura aloitti toimintansa 1907. Hellner toimi kirjaston puheenjohtajana 1897 - 1923. Hän oli ensimmäinen okkultistisia Kalevala-tutkielmia julkaissut suomalainen teosofi.



Hernberg, Hildur Johanna (Hanna)  (s. 1859 - k. 1915)

Hanna Hernberg (8.8.1859 - 20.9.1915) oli vuonna 1893 toimintansa alkaneen Vuorelan kasvatuslaitoksen ensimmäinen johtajatar ja myös vuonna 1904 toimintansa alkaneen Päivölän virkistyskodin perustaja. Teosofi, joka siirtyi myöhemmin Antroposofiseen seuraan, Pysyi Ervastin läheisenä ystävänä. P.E. asui Väinö Valvanteen kanssa puolitoista vuotta hänen luonaan Vihdin Vuorelassa.



Järnefelt, Arvid  (s. 1861 - k. 1932)

Arvid Järnefelt (16.11.1861 - 27.12.1932) oli tolstoilaisen maailmankuvan sisäistänyt kirjailija. Omatunto-lehden avustaja, jonka luona Lohjalla Pekka Ervast vietti pari päivää pohtiessaan elämäntehtävänsä. Hän oli mukana kivijalan teossa ja puutarhapellon kitkemisessä.

- - - kuljimme rinnatusten maantiellä, Järnefelt taluttaen hevosta päitsestä, ja keskustelimme jumalasta; ikäänkuin loppupäätökseksi Järnefelt kääntyi puoleeni ja sanoi hiljaa syvästä vakaumuksesta sointuvalla äänellä:
”Niin, jumala on rakkaus — siinä kaikki.”
Järnefelt saattoi minua kappaleen matkaa poistuessani junalle ja kysyi hyv...  Näytä lisää



Kallinen Yrjö  (s. 1866 - k. 1976)

Yrjö Henrik Kallinen (15.6.1886 Oulu – 1.1.1976 Helsinki) oli osuustoimintaliikkeessä ja kansanvalistustyössä uransa luonut suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko. Hän tuli tunnetuksi ennen kaikkea rauhanaatteen puolestapuhujana Suomessa, mutta toimi myös Suomen puolustusministerinä vuosina 1946–1948. Kallinen toimi vuosikymmenien ajan osuuskauppaliikkeen valistustyöntekijänä ja hänet muistetaan sytyttävänä puhujana. Hän oli kiinnostunut itämaisesta filosofiasta ja teosofiasta. Itseoppinut Kallinen sai opetusneuvoksen arvonimen vuonna 1957.

Kallinen liittyi vuonna 1909 pari vuotta aiemmin perustettuun Suomen Teos...  Näytä lisää



Karadja, Mary Despina  (s. 1868 - k. 1943)

Prinsessa, ruotsalainen spiritualistinen kirjailija (12.4.1868 - 1943).
Avioitui turkkilaisen diplomaatin prinssi Jean Karadja Paschan kanssa ja alkoi sen jälkeen käyttää prinsessan arvonimeä.
Julkaisi 1902 - 1904 spiritistä aikakuslehteä XX:e seklet.



Karlstedt, Lauri  (s. 1884)

Lauri Adolf Karlstedt, Hausjärven Puujaan Kartanon omistajan Gustav Adolf Karlstedtin poika. P.E. vietti lomiaan Kartanossa



Karlstedt, Sigrid  (s. 1878)

Sigrid Julia Karlstedt, Hausjärven Puujaan Kartanon omistajan Gustav Adolf Karlstedtin tytär. P.E. vietti lomiaan Kartanossa



Kilpeläinen, Anna  

Anna Kilpeläinen, pietarilaisten Karl Kustaa Kilpeläisen puoliso ja Maija Kilpeläisen äiti. P.E. ihastui Maija-tyttäreen Hausjärven Puujaan Kartanossa ja jonka kanssa hän kihlautui. Kihlaus purkautuii.

Huom!
Suomen suuriruhtinaskunnassa Venäjän vallan alla käytettiin gregoriaanista kalenteria, joka erosi muun keisarikunnan ajanlaskusta 1800-luvulla 12 päivää. Koska Venäjällä ja Suomessa noudatettiin eri kalenteria, kaikki Pietarissa päivätyt kirjeet ovat 12 päivää Suomen aikaa jäljessä.



Kilpeläinen, Karl  

Carl (Karl, Kalle) Kilpeläinen, pietarilaisten Karl Kustaa Kilpeläisen ja Anna Kilpeläisen poika, Maija Kilpeläisen veli, joka kävi Haminan kadettikoulun.

Huom!
Suomen suuriruhtinaskunnassa Venäjän vallan alla käytettiin gregoriaanista kalenteria, joka erosi muun keisarikunnan ajanlaskusta 1800-luvulla 12 päivää. Koska Venäjällä ja Suomessa noudatettiin eri kalenteria, kaikki Pietarissa päivätyt kirjeet ovat 12 päivää Suomen aikaa jäljessä.



Kilpeläinen, Maija  (s. 1881)

Maria (Maija) Kilpeläinen (18.1.1881-), pietarilaisten Karl Kustaa Kilpeläisen ja Anna Kilpeläisen tytär, johon P.E. ihastui Hausjärven Puujaan Kartanossa ja jonka kanssa hän kihlautui. Kihlaus purkautui.

Maija kävi Helsingin suomalaista tyttökoulua ja asui muutaman lukukauden ajan Ervastien perheessä.

Huom!
Suomen suuriruhtinaskunnassa Venäjän vallan alla käytettiin gregoriaanista kalenteria, joka erosi muun keisarikunnan ajanlaskusta 1800-luvulla 12 päivää. Koska Venäjällä ja Suomessa noudatettiin eri kalenteria, kaikki Pietarissa päivätyt kirjeet ovat 12 päivää Suomen aikaa jäljessä.



Knös, Arvid  (s. 1856 - k. 1915)

Knös Arvid Erik, yli-insinööri, Teosofisen Seuran Skandinaavisen osaston ylisihteeri (31.8.1856 Uppsala - 5.3.1915 Stocholm).

Litteratur av Arvid:
Västgötasläkten Knös (1898); Bör teosofien bekämpas? (1913); Words of welcome at the 7th Congress of the European federation of the Theosophical society (1913); Hvad bör kunna göras för att bättre tillgodose de hygieniska fordringarna i våra boningsrum beträffande ventilation och uppvärmning medels vanliga kakelugnar? (1895) och Det nya krematoriet i Stockholm (1907).



Koivisto Esko   

Esko Koivisto oli Ruusu-Ristin Neuvoston jäsen ja taloudenhoitaja.



Kosonen, Vihtori  

Vihtori Kosonen (1873–1934) oli suomalainen toimittaja, kirjankustantaja ja vapaa-ajattelija.
Toimi Työmies-sanomalehden taloudenhoitajana, kunnes muutti Yhdysvaltoihin 1898 missä toimi vuonna 1903 ilmestymisensä aloittaneen Amerikan Suomalaisen Työmiehen ensimmäisenä päätoimittajana ja sieltä käsin toimi kaunokirjallisen viikkolehden Työmiehen Illanvieton avustajana
Suomeen palattuaan työskenteli aluksi Tampereella ilmestyneen Kansan Lehden taloudenhoitajana. Vuoden 1905 suurlakon yhteydessä hän kuului paikallisen suurlakkokomitean valiokuntaan.
Vuosina 1915–1918 Kosonen toimi kirjailija Eino Leinon perustaman Sunnunta...  Näytä lisää



Kothen, Carl Axel von  (s. 1871 - k. 1927)

Carl Axel von Kothen (15. elokuuta 1871 Hamina - 7. heinäkuuta 1927 Tammisaari) oli suomalainen laulaja, laulunopettaja ja säveltäjä. Hän opiskeli ulkomailla eurooppalaisissa musiikkikeskuksissa. Hän toimi 1908-1924 Helsingin musiikkiopiston laulunopettajana. Hän sävelsi yksin- ja kuorolauluja, piano- ja orkesteriteoksia, muun muassa sinfonian, sekä kantaatteja ym. Hän konsertoi laulajana kotimaassa, Pietarissa, Berliinissä ja Pariisissa

Axel von Kothenin kantaatti "Mestaria oottain” sooloille, köörille ja pianolle (Anna ja Willie Angervo, T. S. N. L:n sekakuoro Heikki Halosen johtamana y. m.) esitettiin vuoden 1917 vuosijuh...  Näytä lisää



Krohn, Eino  (s. 1902 - k. 1987)

Eino Krohn (8. helmikuuta 1902 Helsinki - 18. helmikuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuudentutkija sekä kirjallisuustieteen ja estetiikan professori Turun yliopistossa. Krohn edusti Suomessa fenomenologian ensimmäistä aaltoa 1920-luvulla ja hänet nimitettiin Kirjallisuudentutkijain seuran kunniajäseneksi vuonna 1962.

Pekka Ervast teki 1927 matkan Ruotsin kautta Saksaan, Tsekkosslovakiaan ja sieltä Itävaltaan Gallspachin kylpylään kuuluisan parantajan Zeileisin hoitoon. Mukana matkalla olivat Eino Krohn ja Göstä Stenman vaimoineen.

Eino Krohn toimi Ruusu-Ristin vt. johtajana vuosina 1982-1983.



Leadbeater, C. W.  (s. 1847 - k. 1934)

Charles Leadbeater syntyi Englannissa 17. helmikuuta 1847 — tai ainakin sellainen käsitys lienee tavallisin. Hänen elämäkertansa kirjoittaja Hugh Shearman kertoo kuitenkin pienessä englanninkielisessä vihkossaan, että Leadbeater syntyi seitsemän vuotta myöhemmin, nimittäin 16. helmikuuta 1854, mikä päivämäärä oli hänen syntymätodistuksessaan, ja että jostain tuntemattomasta syystä syntymäaika myöhemmin vaihtui ensin mainituksi virheelliseksi päivämääräksi, joka oli merkitty hänen passiinsa. Leadbeater näyttää olleen vanhempiensa ainoa lapsi. Hänen isänsä kuoli tuberkuloosiin Lontoossa vuonna 1862.

Valmis...  Näytä lisää



Leino Eino  (s. 1878 - k. 1925)

Eino Leino (oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm, (6.7.1878 – 10.1.1926) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko. Hän oli myös Teosofisen Seuran Suomen osaston jäsen ja päätoimittaja Sunnuntai-lehdessä, johon myös Pekka Ervast kirjoitti.



Lindborg, Gustaf  (s. 1875 - k. 1927)

Gustaf Brynolf Lindborg, Teosofisen Seuran Skandinaavian osaton, Uppsala-looshin puheenjohtaja



Norring, Aino  




Nylund, Adolf  

Gustaf Adolf Nylund, telegrafrevisor, Suomen Teosofisen Seuran irtojäsen



Olcott, H. S.  (s. 1832 - k. 1907)

Henry Olcott syntyi Yhdysvalloissa 2. elokuuta 1832. Koulutukseltaan hän oli lakimies, ja hänellä oli New Yorkissa oma asianajotoimisto. Ennen teosofiksi tuloaan hän otti osaa sotaan etelävaltioita vastaan orjien vapauttamiseksi. Sodassa hän sai everstin arvon. Hänet tunnettiin pystyvänä ja rehel-lisenä juristina, joka oli tehnyt uudistavaa tieteellistä tutkimus-ta esim. maanviljelyksen alalla. Sen vuoksi hänet nimitettiin hallituksen sotaosastoon sen jälkeen kun hän oli sairastunut sodassa punatautiin. Virkailijana hän paljasti muutamia laajoja petoksia. Sodan loputtua tämä luotettava ja kunnioitusta herättänyt kansalainen...  Näytä lisää



Palomaa, Veikko  (s. 1885 - k. 1833)

Veikko Palomaa (alk. Kustaa Viktor Wahlsten, 28. helmikuuta 1865 Sauvo – 1. tammikuuta 1933 Jurva) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja, joka käytti nimimerkkiä Aate. Vuonna 1905 Palomaa perusti Omatunto-lehden yhdessä Pekka Ervastin ja Maria Ramstedtin kanssa. Hän toimi myös suomentajana ja kirjoitti paljon lehtiartikkeleita. Palomaan kirjoittama ja kääntämä kirjallisuus oli teosofishenkistä, mutta hänet muistetaan myös sukupuoliasioita käsittelevistä kirjoista, joista yksi painos jopa takavarikoitiin.



Parma, Oskar Anders  (s. 1876 - k. 1940)

Oskar Anders Parma, ent. Liljefors syntyi Nurmijärvellä 11. päivänä marraskuuta 1876. P.E.:n koulukaveri ja nuoruuden ystävä. Hän suoritti filosofian kandidaatti ja oikeustutkinnon, toimi mm. henkikirjoittajana Iitissä ja kuoli ilmapommituksessa Voikkaalla talvisodan aikana. Hän oli myös toiminut ”Helsingin Sanomain” teatteriarvostelijana. Juuan piirin nimismies 1909-17, kaup.viskaali Joensuussa 1917. Vuolukiviyhtiön omistaja 1918-.

Hänen kynästään oli lähtöisin myötämielinen muistokirjoitus Pekka Ervastista, Haaveilijan-kirjan Tuomon malli.



Pekka Ervastin "Tädit"  

Pekka Ervast kirjoitti tätien elinajan heille kirjeitä.
Vivika Törnroos (1842 - 19099, "Täti-Vivique" oli äidin sisar.
Maria Charlotta Törnroos (1841 - 1920) "Mimmy-täti" oli äidin isoisän 2. vaimon tytär.
Adelaide Charlotta Morelius "Täti Charlotte" oli äidin isoisän 2. vaimon siskon tytär (kuvassa).
Emilie Sofie Törnroos ( 1826 -1901), "Eli-täti" oli kaukaisempaa sukua.



Peters, Alfred Vout  (s. 1867 - k. 1934)

Englantilainen selvänäkijä ja trassimeedio, jonka Pekka Ervas tapasi ensimmäisen kerran Tukholmassa 1901 Prinsessa Karadjan luona. Peters antoi useita henkilkohtaisia istuntoja Ervastille Tukholman vierailunsa aikana.
Peters vieraili Suomessa ensimmäisen kerran 1908, jonka jälkeen hän liittyi Teosofiseen Seuraan. Seuraavat vierailiu Suomeen hän teki 1911 ja kirjotti laajan artikkelin vierailustaan Teosofisen Seuran Päämajaan Life-lehteen. Vielä hän vieraili 1912 vetäen salit täyteen.




Pihlajmäki Hilda   (s. 1866 - k. 1951)

Hilda Johanna Pihlajamäki (o.s. Martin) 12. marraskuuta 1866 Kangasala - 23. elokuuta 1951Helsinki, oli suomalainen näyttelijä.

Hän toimi näyttelijänä August Aspegrenin kansanteatterissa 1887 - 1897, Uudessa Teatterissa 1897 - 1899 sekä Suomalaisessa maaseututeatterissa 1899 - 1903 ja Kasimir Leinon Suomen Näyttämöllä 1903 - 1904. Viimeksi Hilda Pihlajamäki näytteli Kansallisteatterissa 1904 - 1932.

Pihlajamäki toimi aktiivisesti Ruusu-Risti -järjestössä oli järjestön johtajana 1934 - 1951. Hän sai Pro Finlandia -mitalin 1946. Kangasalla sijaitsevan Pihlajamäen muistomerkin on veistänyt kuvanveistäjä Mauno Juvon...  Näytä lisää



Reitan, Ole  (s. 1870 - k. 1931)

Ole Nicolaus Reitan, norjalainen teosofi, joka matkusti 1907 tapaamaan Rudolf Steineria. Perusti vaimonsa Livyn kanssa Kristianiaan (nyk. Oslo) antroposofisen ryhmän.



Ruusuristiläiset  

Pekka Ervastin perustaman Ruusu-Ristin jäseniä.



Sederholm, A.M.  




Snellman Jussi   (s. 1879 - k. 1969)

Jussi (Samuel Johannes) Snellman (s. 26.6.1879 – k. 25.4.1969) oli Kansallisteatterin näyttelijä. Hän liittyi Teosofiseen Seuraan 16.3.1909 ja siirtyi Ruusu-Ristiin Pekka Ervastin mukana ollen yksi perustajajäsenistä 1920. Hän oli myös Ruusu-Ristin Neuvoston ja Ruusu-Risti Vapaamuurariveljeskunnan jäsen. Hän esiintyi Teosofisen Seuran ja Ruusu-Ristin juhlissa lausujana ja näyttelijänä, Pekka Ervastin 50-vuotisjuhlan kunniaksi hän laati sanat ja Erkki Melartin sävelsi kantaatin Etsijä.
Jussi Snellman oli Buddhismin ystävät – Buddhismens vänner -yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Hän kirjoitti myös teosofis-ruus...  Näytä lisää



Solstedt, Anna Liisa  

Ruusu-Ristin jäsen, joka kirjeessään 1932 ennustaa Pekka Ervastin kuoleman.



Steiner, Rudolf  (s. 1861 - k. 1925)

Rudolf Steiner syntyi pienessä Kral-jevecin kylässä, Itävalta-Unkariin kuu-luneessa Kroatiassa 27. helmikuuta 1861. Hänen isänsä oli rautatievir-kamies, minkä tähden perhe muutti usein paikasta toiseen. Pieni Rudolfkin joutui vaihtamaan kyläkoulusta toiseen. Vasta kymmenvuotiaana hän pääsi Wie-ner-Neustadtin reaalikouluun valmis-tuakseen insinööriksi. Tultuaan yliop-pilaaksi hän ryhtyi opiskelemaan luon-nontieteitä Wienin polyteknisessä opis-tossa. Hänen harrastuksensa kääntyivät kuitenkin klassisiin opintoihin, filoso-fiaan ja kirjallisuuteen Wienin yliopis-tossa. Hän pyrki pukemaan yliaistillisen maailman selkeään k...  Näytä lisää



Söderman, Anto  (s. 1880 - k. 1918)

Anto Frans Alarik Söderman oli syntynyt Tallinnassa kesäkuun 16. päivänä 1880 ja oli siis viisi vuotta Pekka Ervastia nuorempi. Hän tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta, valmistui filosofian maisteriksi, teki opintomatkoja ulkomaille ja toimi sitten Viipurin ruotsalaisen lyseon suomen- ja ruotsinkielen kollegana ja myöhemmin sanomalehti ”Karjalan” toimittajana kuolemaansa asti vuoteen 1918. Pekka Ervastin esikoisromaanin ”Haaveilijan” henkilöistä hän on ollut Aarnon mallina.



Teosofi ystävät  




Tillander, A.  




Uggla, Georg  (s. 1908 - k. 1964)

Uggla, Georg Alexander.
Pekka Ervastin sisaren Gerda Ugglan poika.



Uggla, Gerda  (s. 1879 - k. 1952)

Gerda Hilma Augusta Uggla, os. Ervast.
Pekka Ervastin sisar.
Lempinimi "Tutta".



Uggla, Ruth  (s. 1901 - k. 1944)

Pekka Ervastin sisaren Gerda Ugglan tytär.
Lempinimi Utta.



Vilenius, J. V.  




Ylöstalo, Amanda  




Zander, Emil  

Ruotsin Teosofisen Seuran hallituksen jäsen ja ylisihteeri 1899.
Gustav Zanderin poika.

Pekka Ervast asui Emil ja Gertrud Zanderin luona 1900 kaksi kuukautta ollessaan Emil Zanderin kutsumana luentomatkalla Ruotsissa.


Ennen pitkää saapui uusi kirje tohtori E. Z:lta. ”Nyt me välttämättä tahdomme teidät luoksemme”, hän kirjoitti ”emme aseta mitään vaatimuksia, toivomme vain, että tulette kanssamme pohtimaan ja keskustelemaan asioita. Tulkaa nyt heti huhtikuun alkupäivinä ja olkaa tervetulleena vieraana vaimoni ja minun kodissa. Toukokuussa on seuramme vuosikokous ja silloin saapuu Tukholmaan eversti Olcott; hänen t...  Näytä lisää



Zander, Fanny  

Gustaf Zanderin puoliso ja Teosofisen Seuran jäsen.



Zander, Gertrud  

Tohtori Emil Zanderin puoliso, Teosofisen Seuran jäsen.



Zander, Gustaf  (s. 1835 - k. 1920)

Jonas Gustaf Wilhelm Zander, ruotsalainen Karoliinisen Instituutin lääkäri ja ortopedi.
Teosofisen Seuran Skandinaavisen Osaston ylisihteeri 1889 - 1896, myöhemmin Yleisen veljeyden presidentti.